Rohkeita sisustajia

Sisustusalan ensimmäisen vuoden opiskelijoita

Sisustusalan opiskelijoiden ensimmäinen syksy on ollut työntäyteinen ja mielenkiintoinen. Syksyn opinnot lähtivät käyntiin sommitteluharjoittelulla sekä väreihin ja tilaan liittyvillä opinnoilla. Tilan hahmottaminen osana suunnittelua ja värien vaikutus tiloihin on yksi tärkeä osa sisustussuunnittelua samoin kuin valaistus.

Aija tekee keittiösuunnitelmaa Autocad-ohjelmalla

Tällä hetkellä opiskelijat tekevät keittiösuunnitelmiaan, takana on jo lapsen ympäristön suunnittelmat. 

Sisustusalan opiskelijoiden mielestä alalle sopii luova, rohkea ja muutoksenhaluinen opiskelija. Koska kaikki eivät halua samanlaisia asioita kuin mistä itse pitää, niin täytyy olla valmis poistumaan omalta mukavuusalueelta myös suunnitelmia tehdessä. 

Lapset innostuksen lähteenä

Viivi ja Laura ovat kolmannen vuoden lähihoitajaopiskelijoita, jotka erikoistuvat lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalalle.

Tämän syksyn aikana opinnoissa on ollut mm. kouluikäisten ja lasten ohjaamiseen liittyvää teoriaa ja lasten sairaalahoidon teoriaa. Ensi viikolla heillä on ensimmäinen kolmannen vuoden työssäoppimisjakso kouluympäristössä.

Lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön sopii Viivin ja Lauran mielestä sosiaalinen ihminen, joka tykkää tehdä ihmisten kanssa ja tykkää auttaa muita. Lasten ja nuorten kanssa on hyvä, jos on kärsivällinen ja on riittävästi mielikuvitusta, että keksii hauskaa tekemistä lasten arkeen. On hyvä, jos kaikkea ei ota kovin vakavasti. Työssä pitää silti olla auktoriteetti kuitenkin suhteessa lapsiin. Ei voi olla vain lasten tasolla vaan pitää myös muistaa kasvattaa ja asettaa rajoja.

Laura

Laura valitsi tämän osaamisalan siksi, että hän haluaa tehdä töitä lasten kanssa ja mennä esim. päiväkotiin töihin.

Viivi

Viivi kokee olevansa itsekin riittävän lapsellinen, joten hän kokee, että lasten kanssa on helppo tehdä töitä ja että mielikuvitusta hänellä riittää enemmän kuin tarpeeksi. Kummallakin on paljon itseä nuorempia kavereita, joten heidän on helppo tulla toimeen myös lasten kanssa.

Käsi- ja taideteollisuusalan avoimien ovien pisteitä

Vierailijoiden kädenjälkiä

Desingtekstiilin Pop up myymälä

Printin työstämistä

Sisustuksen postikorttiseinä

Torstain sisustussuunnitelmaa

Visujen somistus tekovaiheessa

Sosiaali- ja terveysalan avoimien ovien pisteitä

Pyörätuolirata

VAM13 pyörätuoliradan vastaavat

Sokkorata

Luuranko ja Milla sekä Matilda

Verenpainemittausta

Jyrin tv-taso

'
Toisen vuoden huonekalupuusepäksi opiskeleva Jyri työstää tässä omaan käyttöön tulevaa tv-tasoaan. Aikaisempi tv-taso on liian pieni, joten Jyri ideoi ja suunnitteli itselleen uuden.

Hän käytti tasossa koivua, koska se on suomalainen, kestävä puulaji.

Talttoja

Jyri haki opiskelemaan puusepäksi, koska tykkää tehdä käsillä ja kokee, että tämä on hänelle oikea asia.

DARE 8.9.2015

Ammattiopiston toisen vuoden visualistiopiskelijat järjestivät 8.9.2015 DARE-tapahtuman. He järjestivät muille opiskelijoille ammattiopiston liikunta- ja hyvinvointipäivän yhteydessä oman pisteen Steissillä, jossa oli erilaisia toiminnallisia pisteitä.

Visualistiopinnoissa suunnittellaan tapahtuma, jonka markkinoinnista, myynnistä, tuotannosta ja toteuttamisesta opiskelijat vastaavat tiimeissä. Tässä kuvassa näkyy viime hetken valmisteluja.







Päivä oli onnistunut ja itseään sai haastaa monella tapaa. Tässä kuvassa ihmispallo, Trash design-piste sekä Motostunt Niko Säkkinen

Päivän aikana kuultiin talon omien opiskelijoiden bändiä sekä Mansesteria ja Spektiä. Hieno osaamisen näyte visualistiopiskelijoilta.

Moi, mitä kuuluu?

Talo on täyttynyt opiskelijoiden äänistä ja uuden oppimisen haasteet ovat jälleen edessä. Uutta on helpompi oppia hyvässä ilmapiirissä, joten tämäkin lukuvuosi aloitettiin ryhmäytymispäivällä Naarilassa.

 Meidän lukuvuoden teemamme on: Moi, mitä kuuluu? Tällä lauseella jokaisen on helppo aloittaa juttelu uusien ja tuttujen kavereiden kanssa.

Opiskeluiloa kaikille!

Onnea valmistuville!

Gildas sai yleisön liikkeelle

Juontajat Katariin ja Niko

Salo-hallissa juhlittiin perjantaina Salon seudun ammattiopistosta valmistuvia työelämän osaajia, ammattiin on valmistunut tämän lukuvuoden aikana 573 eri ammatin edustajaa. Juhla aloitettiin Gildas Houessoun musiikkiesityksellä, joka sai myös yleisön liikkeelle.

Ammatillinen peruskoulutus tähtää työhön ja valmistuneet nuoret ovat päässeet näyttämään intonsa ja taitonsa käytännön työtehtävissä jo koulutuksen aikana. Juhlapuheen piti yrittäjä Siiri Härmä, joka valmistui Salon seudun ammattiopistosta parturi-kampaajaksi 2014 ja on työllistänyt itsensä yrittäjänä.

Valmistuneen puheenvuoron piti Minni

Valmistuneen puheenvuoron piti lähihoitaja Minni Mäkinen, hänestä voi lukea tarkemmin myös tämän blogin aikaisemmasta kirjoituksesta.

Toivottavasti kaikille löytyy työpaikka, jossa voi hyödyntää ajantasaista ammattitaitoa. Onneksi olkoon!

Jennistä lähihoitaja lukion jälkeen

Jenni Ahokas valmistuu toukokuussa lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmasta lähihoitajaksi. Jenni suoritti peruskoulun jälkeen lukion, jonka hän kokee hyvänä yleissivistävänä kouluna, mutta hän halusi tehdä lähihoitajtutkinnon saadakseen ammatin. 

Lähihoitajaopinnoista saa Jennin mielestä hyvän peruspohjan hoitoalalle, sen ammatin lisäksi. Jenni oli ollut ennen ammattiopistoa päiväkodissa hoitoapulaisena ja huomannut, että haluaa tehdä töitä lasten parissa. Ilman tutkintoa se on haastavaaa.

Valmistumisen jälkeen Jenni menee töihin, ainakin hetkeksi. Hänellä on ensi kesäksi ja syksyksi töitä jo valmiina vanhusten parista. Toiveena olisi kuitenkin, että hän saisi omalta alalta eli lapsien parista töitä, se olisi hienoa! Tulevaisuudessa Jenni on ajatellut vielä opiskella lisää hoitoalaa. Suunta on vielä hieman epäselvä. Häntä kiinnostavat terveydenhoitajan opinnot tai sosionomin opinnot.

Jenni sanoo, että lähihoitaja on paljon tekemisissä erilaisten ihmisten, perheiden ja ryhmien kanssa. Hoitaja tarvitsee joustavuutta, kärsivällisyyttä, empatiakykyä ja kykyä kuunnella. Jennin pitää työskennellessään mielessään sen, että hän hoitaa muita niin kun haluaisi itseään hoidettavan.

Virpin kangasmalleja

Virpi Karjalainen valmistuu keväällä sisustustekstiilien suunnittelijaksi käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnosta. Sisustustekstiilin opinnoissa suunnitellaan ja valmistetaan erilaisia printtejä ja tekstiilejä.  

Näissä kuvissa on muutama esimerkki Virpin opinnäytetyönään tekemistä kangasmalleista. Isompiin kangasmalleihin hän luonnosteli ensin käsin kuvioita, jotka hän siirsi tietokoneelle työstettäväksi kuvankäsittelyohjelmalla.

Opintoihin liittyy työssäoppimista, jota voi tehdä alan yrityksissä oman mielenkiinnon pohjalta. Virpillä on vielä edessä ennen valmistumista viimeinen työssäoppiminen sisustusalan lehdissä. Hän on ollut alan lehdissä jo aikaisemminkin työssäoppimisjaksolla. Hän toivoo, että hänen verkostonsa kasvaa ja että hänen suunnittelemansa kankaat herättäisivät myös valmistajien kiinnostuksen. 

Virpin ajatuksia voi lukea enemmän hänen omasta blogistaan: 

http://kankaankutsu.blogspot.fi/ 

Lukion jälkeen ammattiopistoon

Lilli Santavirta valmistuu visualistiksi käsi- ja taideteollisuualan perustutkinnosta. Hän piti lukion jälkeen 2 välivuotta, joiden aikana hän oli kansanopistossa ja teki töitä. Hän mietti, mitä haluaisi opiskella ja mikä häntä oikeasti kiinnostaisi. Eri vaihtoehtoja tutkiessaan hän törmäsi visualistiopintoihin, joihin liittyvät tilasuunnittelu ja somistaminen kiinnostivat. 

Lilli on iloinen, että hän kävi lukion, koska sitä ennen hän ei tiennyt lainkaan, mitä haluaisi isona tehdä. Lukion aikana hän sai kasvaa ja oppia yleisiä asioita. Lukiosta on ammattiopistossa ollut hyötyä. Ensinnäkään ei tarvitse opiskella niin pitkään. Lillin mielestä on ollut myös ihanaa, että hän on ollut enemmän tietoinen siitä, mitä hän opiskelulta hakee. Tietää paremmin, mitä tekee ja miksi.

Lilli aikoo ensin hakea alan töitä, muutaman työvuoden jälkeen voisi olla hyvä hakea lisää koulutusta. Lillin opiskelusta voi lukea enemmän hänen omasta blogistaan: http://lillijulia.blogspot.fi/ 

Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen on fiksua!

Almaz Rostamzada valmistuu sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta lähihoitajaksi. Peruskoulun jälkeen Almaz haki sekä lukioon että lähihoitajan ammattipakettiopintoihin. Hän valitsi yhdistelmäopinnot siksi, että ajatteli niistä olevan tulevaisuudessa hyötyä esim. jatko-opinnoissa tai ulkomailla tehtävissä opinnoissa. 

Almaz teki lukion ohella tietyn määrän ammatillisia opintoja ja saatuaan lukion päättötodistuksen siirtyi ammattiopistoon lähihoitajan opintoihin. Almazin mielestä pakettiopinnot toivat kivaa vaihtelua, koska lukion ja ammattiopiston opinnot ovat erilaisia. Opintojen yhdistäminen ei ole niin rankkaa kuin moni ehkä ajattelee, koska  se tuo nimenomaan vaihtelua opintoihin. Lähihoitajaopintojen jälkeen Almaz aikoo hakea ammattikorkeakouluun sairaanhoitaja- tai kätilöopintoihin.

Almaz haki lähihoitajakoulutukseen, koska on aina halunnut auttaa ihmisiä, erityisesti huonossa asemassa olevia ihmisiä. Hän miettiikin, että tulevaisuudessa voisi lähteä esim. kehitysmaihin töihin. Parasta koulutuksessa on ollut se, että on oppinut tosi paljon hyviä asioita. Työssäoppimisissa on päässyt näkemään, mitä työ on oikeasti, lähihoitajaopinnoissa saa oikeasti tehdä asioita.

Almazin mukaan lähihoitajaksi sopii avoin ja sosiaalinen ihminen, joka tykkää auttaa muita. 

Keväällä valmistuu iso joukko lähihoitajia. Sairaanhoidon ja huolenpidon sekä vanhustyön koulutusohjelmista valmistuvista opiskeljoista on osa tässä kuvassa. 

Osa sairaanhoidon ja huolenpidon sekä vanhustyön lähihoitajaopiskelijoista

Valmiina tunnin alkuun

Maalausta ja tapetointia

Oona Nurmi on kolmannen vuoden maalariopiskelija. Tässä hän maalaa koristemaalaukseen liittyvää näyttötyötä, jossa jokainen tekee mallipaperista oman työn. Maalareiden pitää osata tarkempaakin maalaustyötä, jos joku asiakas haluaa esim. seinälleen koristeellisen kuvan. 

Oona haki maalariksi, koska halusi nähdä oman työn jäljen. Hän halusi myös, ettei tarvitse istua ja nyhjätä tunneilla. Hän on oppinut tapetointia, kittausta, pinstrippausta, koristemaalausta, kipsin valamista, ruiskumaalausta sekä ovien ja rakennuspintojen entisöintiä. Kivointa on ollut kuvioiden jäljennös ja maalaus. Hiominen on ikävintä, koska se on raskasta, jos on isoja pintoja ja siinä tulee kuuma ja paljon pölyä. Oona aikoo hakea alan töitä.  

Toisen vuoden maalariopiskelija Joonas Kauha harjoittelee tässä tapetointia, joka on osa opintoja. Joonas haki alalle, koska isä tekee alan töitä ja hän on ollut isän mukana hommissa. On sitä mieltä, että valinta on olut hyvä ja hän aikoo myös tulevaisuudessa jatkaa töitä isän kanssa.. Joonas on oppinut siistiä maalausta, tapetointia, hiomista ja korjauksia. Vaikeinta on se, että tulee siistiä jälkeä. Helpointa on tapetointi. Joonaksen mielestä sopii alalle, jos on tarkka ja siisti tyyppi.

Muurausta ja rakentamista

Aatu Åberg on ensimmäisen vuoden rakennusalan opiskelija. Joulun jälkeen ykköset ovat opetelleet kuinka muurataan ja laatoitetaan. Alusta asti on opetultu muuraminen, tasoittaminen ja laatoitus. Aluksi se oli vaikeaa, ensin opeteltiin muuraamaan neliö ja hormi ja sitten seinää. Lopulta seinät laatoitettiin.

Syksyn aikana on opeteltu runkovaiheentöitä, silloin tehtiin huoneisiin rungot ja ne eristettiin. Muottitöissä tehtiin betonimuotteja, jotka tulevat talon perustusten alle. ja ne pitävät rakennukset pystyssä. Aatu haki rakennusalalle, koska on aina tykännyt rakentamisesta ja on ollut isän kanssa talon rakennuksilla, hän on ollut myös puutöistä aina kiinnostunut. Aatun mielestä parasta on, kun saa tehdä koko ajan. Hän on jo miettinyt sitäkin, että valmistuttuaan hakee rakennusmestarikoulutukseen.

Työsalin opiskelijoiden mielestä niiden kannattaa hakea talonrakentajiksi, jotka jaksaa tehdä ja on kiinnostunut näistä hommista. Myös tyttöjä saisi tulla enemmän koulutukseen. 

Suunnittelua ja piirtämistä - haastavaa tietokonetyötä

Elisa, Karoliina ja Susanna opiskelevat suunnitteluassistenttikoulutuksessa rakennussuunnittelupuolella. Heidän mielestään alan opintoja on vähän vaikea selittää, mutta koulutuksessa opetellaan lukemaan rakennuspiirustuksia ja niihin liittyviä merkintöjä ja mittoja. Opetellaan myös itse piirtämään tietokoneohjelmilla (autocad ja archicad) ja sovelletaan tietoa työelämän eri tilanteissa.

Susanna, Karoliina ja Elisa

Käytännön esimerkki on, että koulussa saadaan talon pohjapiirustus, jota muokataan. Muokkaaminen vaatii sen, että ymmärtää ja osaa rakentamiseen liittyviä asioita. Esim. tyttöjen mielestä on tärkeää osata rakenteiden merkitys, mitä on seinien sisällä ja minkä takia eri materiaaleja käytetään.

Alaan liittyvät suuret tulosteet, joita myös opetellaan tekemään. On oma juttunsa oppia tekemään tulostus oikein, siten että kuva asettuu paperille oikein. Tämä on tärkeää, koska paperit arkistoidaan ja talletetaan ja niitä pitää olla helppo käsitellä. Kuva pitää myös olla oikein luettavissa.

Tilasuunnittelussa opetellaan sijoittamaan huoneiden rakenteita ja huonekaluja toimivasti ja tilan vaatimalla tavalla. Esim. kun suunnitellaan perheelle talo, pitää ottaa huomioon perhe ja se, että talo sopii perheen tarpeisiin. Tavoitteena on toimivuus ja valoisuus siten, että tilassa mahtuu toimimaan. Esim. keittiösuunnittelussa pitää huomioida toimintakolmio eli miten jääkaappi, hella ja pesuallas tulee sijoittaa.

Tytöt uskovat, että koska aina rakennetaan, niin töitä alalla on. Suunnitteluassistentit työskentelevät esim. insinööritoimistot, suunnittelutoimistot, tekniset virastot.

Susanna haki koulutukseen, koska näki alan mahdollisuudet tulevaisuuden kannalta. Hän aikoo hakea jatko-opintoihin rakentamisen alalle esim. rakennusarkkitehtuuri- tai rakennusinsinöörikoulutukseen.

Elisa sanoi, että ei oikein tiennyt, mihin haki, mutta ei kadu, että tuli aloittaneeksi opinnot. Tämä koulutus on ollut ainoa, joka on lopulta kiinnostanut niin paljon, että hän on jaksanut panostaa tähän ja jonka koulutuksen on käynyt loppuun. Hän aikoo hakea töitä ja miettii jatko-opintoja ehkä myöhemmin.

Karoliina aikoo hakea tulevaisuudessa alan töitä. Myös häntä miettii jatko-opintoja, mutta myös koulutus työn ohessa.

Omasta ideasta tuotteeksi

Käsi- ja taideteollisuusalan opintoihin kuuluu osana Tuotekehitys –opintojakso, jonka aikana ideoidaan, suunnitellaan ja valmistetaan oma tuote. Tänä syksynä kolmosvuoden opiskelijat saivat valita kahdesta tuoteaiheesta (lehtiteline tai puunkantoteline) itselleen sopivan, jonka valmistivat.

Kuvassa on visualistiksi keväällä valmistuvan Oona Auvisen lehtiteline ja siihen liittyvä juliste. Oona haki aluksi netistä ideoita, joiden pohjalta luonnosteli omaa lehtitelinnettä. Alustava idea löytyi nopeasti, se myös vaihtui lennossa toiseksi, mutta se ei haitannut. Työssä oli tarkoitus hyödyntää uudelleen jotain jo käytettyä. Oona löysikin pakkauslaatikoita, joita käytti omassa lehtitelineessään.

Työhön oli tarkoitus sisällyttää sekä puuta, kangasta että painokuvia ja tehdä työstä esite tai juliste. Eli kaikkia koulutusalojen osaamisaloja tuli hyödyntää ja siten sai myös vähän oppia ihan itselle vieraasta materiaalista. Oona kertoikin, että vaikeinta oli tehdä puusta, koska se ei ollut ominta alaa.

Oonan juliste

Eniten hän panosti julisteen tekemiseen. Sekä julisteen että työhön liittyvän painokuvion hän teki Illustrator-ohjelmalla. Oona sanoikin oppineensa tekemään painovalmiin tuotteen eli säätämään oikeat värisävyt esitteeseen ja hakemaan oikeat tulostusasetukset ja säädöt. Keväällä valmistuva Oona on kiinnostunut medianomin jatko-opinnoista.

Inan lehtiteline

Vaatetuksen opiskelija Ina Savela teki myös lehtitelineen tuotekehitysjaksossa. Hänen ideansa vain tuli jostain, kun hän ensin keksi, että voisi käyttää huopaa materiaalina. Hänen lehtitelineessään on lisäksi pellavaa sivussa ja puuta pohjana.

Printin idea syntyi siten, että Ina googlaili Voguen fonttia lähellä olevia fontteja ja valitsi itseä miellyttävän. Työn tekstin suunnittelussa hän kiinnitti huomiota siihen, että hänestä työssä oleva painettu teksti ei saanut olla  liian osoitteleva.

Vaikeinta oli työn aloittaminen ja sen ideointi oman näköiseksi niin, että se ei olisi liian tavanomainen. Ina on tyytyväinen työhönsä ja se on hänen näköisensä. Inan mielestä tämän työn aikana hän on oppinut yhdistelemään muitakin materiaaleja kuin vain kangasta.

Tässä kuvassa on Inan leikkaama ja käyttöön tuleva viitta, joka on leikattu vesileikkuulla.

Ina valmistui lukiosta keväällä 2014, hän suoritti lukion ohella ammattipakettiopintoja ateljee- ja asusteompelussa. Hän haki aikoinaan ammattipakettiopintoihin, koska ei halunnut pelkästään lukiota eikä pelkästään amista. Hän halusi juuri ateljee- ja asusteompeluun, koska kotona on ompelukoneita ja hän halusi oppia vielä paremmin. Inan mielestä oli hyvä päästä välillä pois lukiosta rennompaan ympäristöön, jossa sai tehdä asioita. Hän halusi tulla myös lukion jälkeen tekemään ammatilliset opinnot loppuun, koska vuoden lisäopintojen jälkeen hänellä on sekä yo-tutkinto että ammatti. Tulevaisuudessa Ina haluaisi opiskelemaan ulkomaille. 

Osaavia sisustajia

Katariina Velpler ja Marja Moberg valmistuvat sisustusalan artesaaneiksi toukokuussa 2015. Sisustusalan opintoihin liittyy tyttöjen mielestä paljon kaikkea. Yksi olennainen asia on erilaiset tietokoneohjelmat, joilla suunnitelmia tehdään ja joihin ei ilman koulutusta tulisi perehdyttyä. Opiskelujen aikana tehdään suunnitelmia eri kohteisiin, kodin tiloihin (esim. keittiö, olohuone), julkisiin tiloihin ja vaikkapa saunatiloihin. Eri tyyliset asiakkaat ja heidän toiveensa pitää ottaa huomioon suunnitelmissa, toinen haluaa modernia ja toinen vaikkapa romanttista tyyliä.

Sisustusalan opiskelijat tekevät opinnäytetyönään sisustussuunnitelmat asiakkaalle. Alla olevissa kuvissa on Katariinan ja Marjan opinnäytetyön yksi planssisivu (= juliste suunnitelmasta). Kummankin opinnäytetyön asiakkaat olivat ottaneet yhteyttä koululle ja esittäneet toiveen sisustussuunnitelmasta. Opiskelijat voivat hankkia asiakkaat myös itse. Opinnäytetyö (yleensäkin asiakastyö) on prosessi, jossa opiskelija neuvottelee asiakkaan kanssa hänen toiveistaan ja tarpeistaan. Neuvottelujen pohjalta opiskelija tekee suunnitelman, jonka hän esittelee asiakkaalle. Näitä neuvotteluja voidaan käydä useampi kerta. Eli sisustaja tarvitsee vuorovaikutus- ja esittelytaitoja. 

Katariinan teki opinnäytetyönään sähköliikkeelle uuden ilmeen.  

  

Katariina valitsi sisustusalan opinnot siksi, että hän on pienestä saakka seurannut sisustusalan ohjelmia ja on tykännyt niistä. Hän on kokenut, että valinta oli hänelle oikea; työt ja tehtävät ovat olleet kiinnostavia. Katariina on tehnyt ammatillisen tutkinnon lisäksi lukio-opintoja eli hän on ollut tietyt jaksot lukiossa. Hän valitsi nämä pakettiopinnot siksi, että hän halusi laajentaa jatko-opintomahdollisuuksiaan. Ensi lukuvuodeksi hän menee vielä lukioon tekemään lukio-opinnot valmiiksi.

Marja teki opinnäytetyönään kerrostalokaksion sisustussuunnitelman.

Marja on aina tykännyt piirtämisestä ja suunnittelemisesta, joten hän haki siksi koulutukseen. Koulutuksen aikana hän on huomannut olevansa alalla hyvä. Antoisinta opiskeluaikana on ollutkin se, kun on huomannut, että osaa tehdä suunnitelmia. Kun huomaa, että oppii ja osaa, saa lisää inspiraatiota tehdä töitä. Vaikeinta on ollut se, että välillä joutuu käyttämään paljon aikaa ja jopa iltoja töiden tekemiseen.

Marja miettii, että voisi hakea vielä opiskelemaan graafista suunnittelua, joka häntä kiinnostaa.

Sekä Katariina että Marja sanovat, että jos haluaa oppia ja tehdä hyvää jälkeä, pitää panostaa tekemiseen. Ja silloin töiden tekemiseen saa myös kulumaan paljon aikaa. Sisustusalalle sopii, jos tykkää piirtämisestä ja on silmää sommittelulle. Toisaalta tyttöjen mielestä pitää haluta tehdä hyvää jälkeä eli panostaa opiskeluun.