Omasta ideasta tuotteeksi

Käsi- ja taideteollisuusalan opintoihin kuuluu osana Tuotekehitys –opintojakso, jonka aikana ideoidaan, suunnitellaan ja valmistetaan oma tuote. Tänä syksynä kolmosvuoden opiskelijat saivat valita kahdesta tuoteaiheesta (lehtiteline tai puunkantoteline) itselleen sopivan, jonka valmistivat.

Kuvassa on visualistiksi keväällä valmistuvan Oona Auvisen lehtiteline ja siihen liittyvä juliste. Oona haki aluksi netistä ideoita, joiden pohjalta luonnosteli omaa lehtitelinnettä. Alustava idea löytyi nopeasti, se myös vaihtui lennossa toiseksi, mutta se ei haitannut. Työssä oli tarkoitus hyödyntää uudelleen jotain jo käytettyä. Oona löysikin pakkauslaatikoita, joita käytti omassa lehtitelineessään.

Työhön oli tarkoitus sisällyttää sekä puuta, kangasta että painokuvia ja tehdä työstä esite tai juliste. Eli kaikkia koulutusalojen osaamisaloja tuli hyödyntää ja siten sai myös vähän oppia ihan itselle vieraasta materiaalista. Oona kertoikin, että vaikeinta oli tehdä puusta, koska se ei ollut ominta alaa.

Oonan juliste

Eniten hän panosti julisteen tekemiseen. Sekä julisteen että työhön liittyvän painokuvion hän teki Illustrator-ohjelmalla. Oona sanoikin oppineensa tekemään painovalmiin tuotteen eli säätämään oikeat värisävyt esitteeseen ja hakemaan oikeat tulostusasetukset ja säädöt. Keväällä valmistuva Oona on kiinnostunut medianomin jatko-opinnoista.

Inan lehtiteline

Vaatetuksen opiskelija Ina Savela teki myös lehtitelineen tuotekehitysjaksossa. Hänen ideansa vain tuli jostain, kun hän ensin keksi, että voisi käyttää huopaa materiaalina. Hänen lehtitelineessään on lisäksi pellavaa sivussa ja puuta pohjana.

Printin idea syntyi siten, että Ina googlaili Voguen fonttia lähellä olevia fontteja ja valitsi itseä miellyttävän. Työn tekstin suunnittelussa hän kiinnitti huomiota siihen, että hänestä työssä oleva painettu teksti ei saanut olla  liian osoitteleva.

Vaikeinta oli työn aloittaminen ja sen ideointi oman näköiseksi niin, että se ei olisi liian tavanomainen. Ina on tyytyväinen työhönsä ja se on hänen näköisensä. Inan mielestä tämän työn aikana hän on oppinut yhdistelemään muitakin materiaaleja kuin vain kangasta.

Tässä kuvassa on Inan leikkaama ja käyttöön tuleva viitta, joka on leikattu vesileikkuulla.

Ina valmistui lukiosta keväällä 2014, hän suoritti lukion ohella ammattipakettiopintoja ateljee- ja asusteompelussa. Hän haki aikoinaan ammattipakettiopintoihin, koska ei halunnut pelkästään lukiota eikä pelkästään amista. Hän halusi juuri ateljee- ja asusteompeluun, koska kotona on ompelukoneita ja hän halusi oppia vielä paremmin. Inan mielestä oli hyvä päästä välillä pois lukiosta rennompaan ympäristöön, jossa sai tehdä asioita. Hän halusi tulla myös lukion jälkeen tekemään ammatilliset opinnot loppuun, koska vuoden lisäopintojen jälkeen hänellä on sekä yo-tutkinto että ammatti. Tulevaisuudessa Ina haluaisi opiskelemaan ulkomaille. 

Osaavia sisustajia

Katariina Velpler ja Marja Moberg valmistuvat sisustusalan artesaaneiksi toukokuussa 2015. Sisustusalan opintoihin liittyy tyttöjen mielestä paljon kaikkea. Yksi olennainen asia on erilaiset tietokoneohjelmat, joilla suunnitelmia tehdään ja joihin ei ilman koulutusta tulisi perehdyttyä. Opiskelujen aikana tehdään suunnitelmia eri kohteisiin, kodin tiloihin (esim. keittiö, olohuone), julkisiin tiloihin ja vaikkapa saunatiloihin. Eri tyyliset asiakkaat ja heidän toiveensa pitää ottaa huomioon suunnitelmissa, toinen haluaa modernia ja toinen vaikkapa romanttista tyyliä.

Sisustusalan opiskelijat tekevät opinnäytetyönään sisustussuunnitelmat asiakkaalle. Alla olevissa kuvissa on Katariinan ja Marjan opinnäytetyön yksi planssisivu (= juliste suunnitelmasta). Kummankin opinnäytetyön asiakkaat olivat ottaneet yhteyttä koululle ja esittäneet toiveen sisustussuunnitelmasta. Opiskelijat voivat hankkia asiakkaat myös itse. Opinnäytetyö (yleensäkin asiakastyö) on prosessi, jossa opiskelija neuvottelee asiakkaan kanssa hänen toiveistaan ja tarpeistaan. Neuvottelujen pohjalta opiskelija tekee suunnitelman, jonka hän esittelee asiakkaalle. Näitä neuvotteluja voidaan käydä useampi kerta. Eli sisustaja tarvitsee vuorovaikutus- ja esittelytaitoja. 

Katariinan teki opinnäytetyönään sähköliikkeelle uuden ilmeen.  

  

Katariina valitsi sisustusalan opinnot siksi, että hän on pienestä saakka seurannut sisustusalan ohjelmia ja on tykännyt niistä. Hän on kokenut, että valinta oli hänelle oikea; työt ja tehtävät ovat olleet kiinnostavia. Katariina on tehnyt ammatillisen tutkinnon lisäksi lukio-opintoja eli hän on ollut tietyt jaksot lukiossa. Hän valitsi nämä pakettiopinnot siksi, että hän halusi laajentaa jatko-opintomahdollisuuksiaan. Ensi lukuvuodeksi hän menee vielä lukioon tekemään lukio-opinnot valmiiksi.

Marja teki opinnäytetyönään kerrostalokaksion sisustussuunnitelman.

Marja on aina tykännyt piirtämisestä ja suunnittelemisesta, joten hän haki siksi koulutukseen. Koulutuksen aikana hän on huomannut olevansa alalla hyvä. Antoisinta opiskeluaikana on ollutkin se, kun on huomannut, että osaa tehdä suunnitelmia. Kun huomaa, että oppii ja osaa, saa lisää inspiraatiota tehdä töitä. Vaikeinta on ollut se, että välillä joutuu käyttämään paljon aikaa ja jopa iltoja töiden tekemiseen.

Marja miettii, että voisi hakea vielä opiskelemaan graafista suunnittelua, joka häntä kiinnostaa.

Sekä Katariina että Marja sanovat, että jos haluaa oppia ja tehdä hyvää jälkeä, pitää panostaa tekemiseen. Ja silloin töiden tekemiseen saa myös kulumaan paljon aikaa. Sisustusalalle sopii, jos tykkää piirtämisestä ja on silmää sommittelulle. Toisaalta tyttöjen mielestä pitää haluta tehdä hyvää jälkeä eli panostaa opiskeluun.