Omasta ideasta tuotteeksi

Käsi- ja taideteollisuusalan opintoihin kuuluu osana Tuotekehitys –opintojakso, jonka aikana ideoidaan, suunnitellaan ja valmistetaan oma tuote. Tänä syksynä kolmosvuoden opiskelijat saivat valita kahdesta tuoteaiheesta (lehtiteline tai puunkantoteline) itselleen sopivan, jonka valmistivat.

Kuvassa on visualistiksi keväällä valmistuvan Oona Auvisen lehtiteline ja siihen liittyvä juliste. Oona haki aluksi netistä ideoita, joiden pohjalta luonnosteli omaa lehtitelinnettä. Alustava idea löytyi nopeasti, se myös vaihtui lennossa toiseksi, mutta se ei haitannut. Työssä oli tarkoitus hyödyntää uudelleen jotain jo käytettyä. Oona löysikin pakkauslaatikoita, joita käytti omassa lehtitelineessään.

Työhön oli tarkoitus sisällyttää sekä puuta, kangasta että painokuvia ja tehdä työstä esite tai juliste. Eli kaikkia koulutusalojen osaamisaloja tuli hyödyntää ja siten sai myös vähän oppia ihan itselle vieraasta materiaalista. Oona kertoikin, että vaikeinta oli tehdä puusta, koska se ei ollut ominta alaa.

Oonan juliste

Eniten hän panosti julisteen tekemiseen. Sekä julisteen että työhön liittyvän painokuvion hän teki Illustrator-ohjelmalla. Oona sanoikin oppineensa tekemään painovalmiin tuotteen eli säätämään oikeat värisävyt esitteeseen ja hakemaan oikeat tulostusasetukset ja säädöt. Keväällä valmistuva Oona on kiinnostunut medianomin jatko-opinnoista.

Inan lehtiteline

Vaatetuksen opiskelija Ina Savela teki myös lehtitelineen tuotekehitysjaksossa. Hänen ideansa vain tuli jostain, kun hän ensin keksi, että voisi käyttää huopaa materiaalina. Hänen lehtitelineessään on lisäksi pellavaa sivussa ja puuta pohjana.

Printin idea syntyi siten, että Ina googlaili Voguen fonttia lähellä olevia fontteja ja valitsi itseä miellyttävän. Työn tekstin suunnittelussa hän kiinnitti huomiota siihen, että hänestä työssä oleva painettu teksti ei saanut olla  liian osoitteleva.

Vaikeinta oli työn aloittaminen ja sen ideointi oman näköiseksi niin, että se ei olisi liian tavanomainen. Ina on tyytyväinen työhönsä ja se on hänen näköisensä. Inan mielestä tämän työn aikana hän on oppinut yhdistelemään muitakin materiaaleja kuin vain kangasta.

Tässä kuvassa on Inan leikkaama ja käyttöön tuleva viitta, joka on leikattu vesileikkuulla.

Ina valmistui lukiosta keväällä 2014, hän suoritti lukion ohella ammattipakettiopintoja ateljee- ja asusteompelussa. Hän haki aikoinaan ammattipakettiopintoihin, koska ei halunnut pelkästään lukiota eikä pelkästään amista. Hän halusi juuri ateljee- ja asusteompeluun, koska kotona on ompelukoneita ja hän halusi oppia vielä paremmin. Inan mielestä oli hyvä päästä välillä pois lukiosta rennompaan ympäristöön, jossa sai tehdä asioita. Hän halusi tulla myös lukion jälkeen tekemään ammatilliset opinnot loppuun, koska vuoden lisäopintojen jälkeen hänellä on sekä yo-tutkinto että ammatti. Tulevaisuudessa Ina haluaisi opiskelemaan ulkomaille. 

Osaavia sisustajia

Katariina Velpler ja Marja Moberg valmistuvat sisustusalan artesaaneiksi toukokuussa 2015. Sisustusalan opintoihin liittyy tyttöjen mielestä paljon kaikkea. Yksi olennainen asia on erilaiset tietokoneohjelmat, joilla suunnitelmia tehdään ja joihin ei ilman koulutusta tulisi perehdyttyä. Opiskelujen aikana tehdään suunnitelmia eri kohteisiin, kodin tiloihin (esim. keittiö, olohuone), julkisiin tiloihin ja vaikkapa saunatiloihin. Eri tyyliset asiakkaat ja heidän toiveensa pitää ottaa huomioon suunnitelmissa, toinen haluaa modernia ja toinen vaikkapa romanttista tyyliä.

Sisustusalan opiskelijat tekevät opinnäytetyönään sisustussuunnitelmat asiakkaalle. Alla olevissa kuvissa on Katariinan ja Marjan opinnäytetyön yksi planssisivu (= juliste suunnitelmasta). Kummankin opinnäytetyön asiakkaat olivat ottaneet yhteyttä koululle ja esittäneet toiveen sisustussuunnitelmasta. Opiskelijat voivat hankkia asiakkaat myös itse. Opinnäytetyö (yleensäkin asiakastyö) on prosessi, jossa opiskelija neuvottelee asiakkaan kanssa hänen toiveistaan ja tarpeistaan. Neuvottelujen pohjalta opiskelija tekee suunnitelman, jonka hän esittelee asiakkaalle. Näitä neuvotteluja voidaan käydä useampi kerta. Eli sisustaja tarvitsee vuorovaikutus- ja esittelytaitoja. 

Katariinan teki opinnäytetyönään sähköliikkeelle uuden ilmeen.  

  

Katariina valitsi sisustusalan opinnot siksi, että hän on pienestä saakka seurannut sisustusalan ohjelmia ja on tykännyt niistä. Hän on kokenut, että valinta oli hänelle oikea; työt ja tehtävät ovat olleet kiinnostavia. Katariina on tehnyt ammatillisen tutkinnon lisäksi lukio-opintoja eli hän on ollut tietyt jaksot lukiossa. Hän valitsi nämä pakettiopinnot siksi, että hän halusi laajentaa jatko-opintomahdollisuuksiaan. Ensi lukuvuodeksi hän menee vielä lukioon tekemään lukio-opinnot valmiiksi.

Marja teki opinnäytetyönään kerrostalokaksion sisustussuunnitelman.

Marja on aina tykännyt piirtämisestä ja suunnittelemisesta, joten hän haki siksi koulutukseen. Koulutuksen aikana hän on huomannut olevansa alalla hyvä. Antoisinta opiskeluaikana on ollutkin se, kun on huomannut, että osaa tehdä suunnitelmia. Kun huomaa, että oppii ja osaa, saa lisää inspiraatiota tehdä töitä. Vaikeinta on ollut se, että välillä joutuu käyttämään paljon aikaa ja jopa iltoja töiden tekemiseen.

Marja miettii, että voisi hakea vielä opiskelemaan graafista suunnittelua, joka häntä kiinnostaa.

Sekä Katariina että Marja sanovat, että jos haluaa oppia ja tehdä hyvää jälkeä, pitää panostaa tekemiseen. Ja silloin töiden tekemiseen saa myös kulumaan paljon aikaa. Sisustusalalle sopii, jos tykkää piirtämisestä ja on silmää sommittelulle. Toisaalta tyttöjen mielestä pitää haluta tehdä hyvää jälkeä eli panostaa opiskeluun.

Sadusta huonekalupuuseppä

Satu Keskinen opiskelee käsi- ja taideteollisuusalalla huonekalupuusepäksi, opintojen aikana opetellaan sekä suunnittelemaan että valmistamaan huonekaluja, valmistamisessa käytetään sekä käsi- että konetyöstömenetelmiä.

Tässä kuvassa on baarijakkara, jota Satu tällä hetkellä tekee. Satu aloitti baarijakkaran tekemisen, koska hän on tehnyt jo aikaisemmin tuoleja ja halusi nyt tehdä vielä erilaisen tuolin. Baarijakkaraa hän aloitti tekemään siten, että hän haki netistä malleja, joiden pohjalta löysi itselle mieluisan. Tämän mallin pohjalta hän suunnitteli ja teki mitat sekä piirustuksen autocad´lla.

Puuosat on leikattu sirkkelillä ja Satu on myös höylännyt ja maalannut ne. Tuoli tulee saamaan myös toisen maalikerroksen, puun pinnan käsittely kuuluu osana huonekalupuusepän ammatillisia opintoja. Satu on nyt tekemässä tuoliin selkänojaa, josta tulee todennäköisesti musta. Lopuksi tuoliin tulee istuinosa, josta tulee suunnitelman mukaan nahkapäällysteinen.

Huonekalupuuseppäopinnoissa jokaisen tuotteen tekemiseen sisältyy tuotteen suunnittelua ja mallinnusta. Opinnot vaativat oma-aloitteisuutta ja itsenäistä työotetta, koska opintojen aikana jokainen tekee omia tuotteita ja vastaa siitä, miten omat työt edistyvät ja valmistuvat.

Satu haki huonekalupuusepäksi siksi, että hän on aina tykännyt tehdä käsillä töitä. Hänen pappansa on tehnyt puutöitä ja sieltä Sadulle tuli idea, että voisi itsekin lähteä kokeilemaan puualan opiskelua.

Vaikka koulutus on ollut mukavaa, koska on saanut itse tehdä asioita, niin Satu ei vielä tiedä, tuleeko tekemään huonekaluja työkseen. Parasta koulutuksessa on ollut se, että on saanut oppia uusia asioita ja saanut koulutuksen aikana myös uusia ystäviä.

Koulutusalalla on useita tyttöjä eikä Satu näe siinä mitään ihmeellistä vaan sekä tytöt että pojat tekevät samoja töitä ja tehtäviä. Satu pohtii, että varmaan vieläkin on joitakin työpaikkoja, jossa ajatellaan, että tytöt eivät voi tehdä tiettyjä asioita tai että jotkut työtehtävät ovat tytöille liian raskaita. Mutta Sadun mielestä jokaisen, joka on kiinnostunut puualasta, kannattaa hakea oppimaan uusia asioita. Eikä ennestään tarvitse osata, koska koulussa opitaan.

Minnistä vammaistyön osaaja

Minni Mäkinen haki lähihoitajakoulutukseen, koska hän halusi työskennellä erilaisten ihmisten kanssa ja auttaa muita. Hän valitsi vammaistyön erikoistumisekseen, koska koki sen mielenkiintoisimpina. Koulutusohjelma oli haastava ja josta hän ei tiennyt etukäteen niin paljon. Lähihoitajaopinnoissa kaksi ensimmäistä vuotta opiskellaan ammatillisia perusopintoja, koulutusohjelmaopintoja on viimeinen opiskeluvuosi.

Koulussa on sekä teoriatunteja että labratunteja. Labrat ovat mielenkiintoisia, niillä opiskellaan  ja harjoitellaan niitä asioita, mitä töissä tehdään. Esim. perushoidon labratunneilla opetellaan mm. laittamaan potilaalle nenä-mahaletku, mittamaan verenpainetta, pesemään ja pukemaan. Teoriatunneilla mennään asioita teoriassa, nämäkin asiat tulevat töissä vastaan melkeinpä joka päivä. Sitä, mitä koulussa opitaan, tarvitaan myös työssä. Teoriaa on vähemmän kuin työssäoppimista, varsinkin kolmantena vuonna on paljon työssäoppimista.

Minni on ollut työssäoppimassa mm. päiväkodissa, jossa pidettiin lapsille toimintatuokio. Kotihoidossa hän kävi vanhusten luona heidän kodeissaan, vanhainkodissa oli paljon perushoitoa (pestään, annetaan ruokaa, vaihdetaan vaippoja). Mielenterveys- ja päihdetyön työssäoppimisjaksolla Minni järjesti erilaista päivätoimintaa iäkkäille asiakkaille.

Minni mielestä työssäoppimisjaksojen paras anti on ollut se, että niiden jälkeen on saanut töitä. Minni on työllistynyt vanhustyöhön että vammaistyöhön työssäoppimisjaksojen jälkeen. Tällä hetkellä Minni on kiinnostuneempi vammaistyöstä, mutta kummaltakin alalta hänelle on tarjottu töitä, joten hän joutuu miettimään, kummassa aloittaa työuransa.

Lähihoitajan työssä parasta on Minnin mielestä se, kun asiakkailta saa saman tien hyvää palautetta. Kiitos tulee työn ohessa. Onnistumisen iloa tulee, kun töissä huomaa, että osaa asioita.

Minnin mielestä lähihoitajaopinnot sopivat sosiaalisille, avoimille ja haasteista pitäville ihmisille. Lähihoitajan pitää jaksaa myös ns. vaikeita tyyppejä ja työssä tulee vastaan monenlaista, silti työ pitää tehdä hymyssä suin.

Rekan rattiin

Riikka Tocklin ja Tuulia Kivimäki ovat kolmannen vuoden logistiikan opiskelijoita, jotka valmistuvat keväällä yhdistelmäajoneuvokuljettajiksi.

Riikka ja Tuulia

Riikka haki logistiikan tutkintoon siksi, että koko suku on autonkuljettajia. Hän on ollut koko pienen ikänsä isän kanssa ajamassa. Riikka mietti muitakin vaihtoehtoja, mutta kuljetusala tuntui kuitenkin oikealta. Koulutuksen loppuvaiheessa Riikka on edelleen sitä mieltä, että ala on oikea.

Tuulia haki siksi, että kuljetusala kiinnosti ja hän on pienestä pitäen halunnut ajaa. Tuulialla ei ollut muita koulutusvaihtoehtoja vaan hän halusi logistiikkaan ja on ollut siihen tyytyväinen.

Kuljetusalan ammattilainen kuljettaa ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen ja palvelee asiakkaita. Työpaikat ovat kuljetusfirmoissa tai esim. alan yrittäjänä.

Riikan ja Tuulian mielestä parasta koulutuksessa on ollut juuri ajaminen. Koulutuksessa pääsee ajamaan jo ykkösvuonna henkilöautolla ja kuorma-autolla suljetulla harjoitusradalla. Ajolupakoulutus aloitettiin jo ensimmäisenä lukuvuotena ja koko koulutuksen aikana on käyty paljon ajamiseen ja turvallisuuteen liittyviä asioita. Opintojen loppuvaiheessa on ollut myös kaivinkoneella ajamista, joka liittyy maanrakennusalan kuljetustöihin.  

Autonkuljettajan pitää hallita ajamisen lisäksi myös tavallisimpia huoltotöitä, joten autojen huolto kuuluu osana koulutukseen, vaikka pääpaino onkin ajoneuvojen käsittelyssä ja kuljettamisessa. Lisäksi käydään varastointiin ja kuorman käsittelyyn liittyviä asioita.

Tässä vaiheessa koulutusta ns. normipäivä aloitetaan tehtävien jaolla, jossa opiskelijoille jaetaan tehtävät sen mukaan, mitä kuljetuksia (esim. roskisten kuljetuksia, muuttokuljetuksia) on tai onko ajotunteja, mitä ajoa milloinkin.

Riikka ja Tuulia eivät ole kokeneet olevansa mitenkään erilaisia, vaikka ovatkin tyttöjä miehisellä koulutusalalla. Heitä on kohdeltu samalla tavalla eivätkä ole he ole saaneet etuoikeuksia tai päässeet helpommalla vaikka ovatkin tyttöjä. Työssä on tultava toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja toisaalta on sopeuduttava yksin työskentelyyn.

Koulutukseen kannattaa hakea, jos ala kiinnostaa. Ammatissa vaaditaan täsmällisyyttä ja tarkkuutta, joten ne ovat hyviä hakijan ominaisuuksia. Muuten koulussa oppii niin paljon, että ennakkotaitoja ei tyttöjen mukaan oikeastaan tarvitse. Alalle on pääsykokeet, joissa oli matikkaa ja äikkää sekä haastattelu. Laskut ovat samantyyppisiä kuin mitä on yläkoulussa ollut, joten jos ne osaa, niin pärjää. Ja tärkeintähän on kiinnostus alaa kohtaan.  

Vesa valmistuu lähihoitajaksi

Vesa Jousinen on kolmannen vuoden lähihoitajaopiskelija ja hän valmistuu lasten ja nuorten koulutusohjelmaopinnoista tämän lukuvuoden aikana. 

Alun perin hän haki lähihoitajakoulutukseen, koska innostui lasten kanssa tehtävästä työstä, kun hän oli kesätyössä päiväkerhossa vetäjänä. Koulutuksen aikana mielenkiinto on siirtynyt nuorten kanssa tehtävään työhön ja Vesa aikoo hakea lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen joko yhteisöpedagogin tai terveydenhoitajan opintoihin.

Vesan mielestä parasta lähihoitajakoulutuksessa on ollut se, että kaikkia ammattiin liittyviä työasioita kokeillaan, myös työssäoppimassa käydään erilaisissa paikoissa. Vesa itse on ollut työssäoppimassa vanhainkodissa, asuntolassa, tarhassa, perhepäivähoidosssa ja kotihoidossa. Vaikka jokin lähihoitajan työhön liittyvä alue saattaisikin jännittää ja pelottaa etukäteen (esim. sairaalatyö), niin Vesan mielestä kannattaa rohkeasti hakea opintoihin. Vaikka kaikkia vaihtoehtoja käydään kokeilemassa, niin aika on loppujen lopuksi lyhyt ja jälkeenpäin huomaa, että onkin pärjännyt.

Teoriatunnit ovat Vesan mielestä myös mukavia. Joskus on raskasta, jos samaa ainetta on useampi tunti peräkkäin, mutta tunneilla on myös käytännön harjoituksia, jotka auttavat. Jotkut aineet voivat tuntua etukäteen vaikeilta, mutta jos itse on kiinnostunut asiasta, silloin jaksaa pitkiä päiviä ja uusia asioita.

Vesan mielestä jokaisen, joka tykkää auttaa muita ihmisiä, kannattaa miettiä, hakisiko lähihoitajaksi.

Lasten ja nuorten kanssa voi joutua myös laulamaan ja leikkimään, Vesa kommentoi.

Sisutustekstiiliopinnoissa printtejä, kuvia ja värejä

Käsi- ja taideteollisuusalan sisustustekstiilin ensimmäisen vuoden opiskelija Ansku kertoo, että parasta syksyn opiskelussa on ollut Pinterest´n ja Thinglink´n käyttö.

Pinterestissä jaetaan kuvia omassa persoonallisessa profiilissa.  Esim. voit hakea omaan harrastukseen liittyviä kuvia ja liittää ne omaan profiiliin. Vaikka omien kuvien pinnaaminen onkin koukuttavaa, myös opiskelussakin siitä on hyötyä. Sisutustekstiiliopinnoissa kehitellään ja työstetään erilaisia printtejä omiin tuotteisiin ja asiakastöihin ja Pinterestistä voi etsiä mielenkiintoisia printtejä sekä ideoita omiin printteihin. Sieltä löytyy esim. harrastuksen pohjalta lukuisia kuvia, joita voi hyödyntää ideoinnin pohjana. Samalla tavalla sieltä voi hakea esim. tuoteideoita, kaavoja ja malleja omiin tuotteisiin, koska osa profiileista on suunnattukin opetuskäyttöön. Lisäksi Pinterest ehdottaa käyttäjiä, joiden kuvista voisit olla kiinnostunut, joten mielenkiintoisten profiilien seuraaminen on helppoa.

Thinglinkissä on mahdollista tehdä valokuvasta interaktiivinen eli lisätä kuvaan linkkejä. Ansku on kuvannut ompelukoneen ja linkittänyt koneen eri osiin käyttöohjeet. Kuvan linkistä voit tarkistaa esim. mikä on puolain ja mitä sillä tehdään. Samoin voit linkittää videon esim. tässä yhteydessä videon, jossa näytetään, miten puolaat.

Tässä kuvassa Anskulla on seula, jota käytetään kankaanpainossa. Syksyn aikana  on tehty printtikokeiluja ja harjoiteltu tekstiilitulostamista. Tekstiilitulostin on Anskun mukaan ylinerokas laite, jolla saa esim. valokuvan suoraan paitaan.