Lukion jälkeen ammattiopistoon

Lilli Santavirta valmistuu visualistiksi käsi- ja taideteollisuualan perustutkinnosta. Hän piti lukion jälkeen 2 välivuotta, joiden aikana hän oli kansanopistossa ja teki töitä. Hän mietti, mitä haluaisi opiskella ja mikä häntä oikeasti kiinnostaisi. Eri vaihtoehtoja tutkiessaan hän törmäsi visualistiopintoihin, joihin liittyvät tilasuunnittelu ja somistaminen kiinnostivat. 

Lilli on iloinen, että hän kävi lukion, koska sitä ennen hän ei tiennyt lainkaan, mitä haluaisi isona tehdä. Lukion aikana hän sai kasvaa ja oppia yleisiä asioita. Lukiosta on ammattiopistossa ollut hyötyä. Ensinnäkään ei tarvitse opiskella niin pitkään. Lillin mielestä on ollut myös ihanaa, että hän on ollut enemmän tietoinen siitä, mitä hän opiskelulta hakee. Tietää paremmin, mitä tekee ja miksi.

Lilli aikoo ensin hakea alan töitä, muutaman työvuoden jälkeen voisi olla hyvä hakea lisää koulutusta. Lillin opiskelusta voi lukea enemmän hänen omasta blogistaan: http://lillijulia.blogspot.fi/ 

Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen on fiksua!

Almaz Rostamzada valmistuu sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta lähihoitajaksi. Peruskoulun jälkeen Almaz haki sekä lukioon että lähihoitajan ammattipakettiopintoihin. Hän valitsi yhdistelmäopinnot siksi, että ajatteli niistä olevan tulevaisuudessa hyötyä esim. jatko-opinnoissa tai ulkomailla tehtävissä opinnoissa. 

Almaz teki lukion ohella tietyn määrän ammatillisia opintoja ja saatuaan lukion päättötodistuksen siirtyi ammattiopistoon lähihoitajan opintoihin. Almazin mielestä pakettiopinnot toivat kivaa vaihtelua, koska lukion ja ammattiopiston opinnot ovat erilaisia. Opintojen yhdistäminen ei ole niin rankkaa kuin moni ehkä ajattelee, koska  se tuo nimenomaan vaihtelua opintoihin. Lähihoitajaopintojen jälkeen Almaz aikoo hakea ammattikorkeakouluun sairaanhoitaja- tai kätilöopintoihin.

Almaz haki lähihoitajakoulutukseen, koska on aina halunnut auttaa ihmisiä, erityisesti huonossa asemassa olevia ihmisiä. Hän miettiikin, että tulevaisuudessa voisi lähteä esim. kehitysmaihin töihin. Parasta koulutuksessa on ollut se, että on oppinut tosi paljon hyviä asioita. Työssäoppimisissa on päässyt näkemään, mitä työ on oikeasti, lähihoitajaopinnoissa saa oikeasti tehdä asioita.

Almazin mukaan lähihoitajaksi sopii avoin ja sosiaalinen ihminen, joka tykkää auttaa muita. 

Keväällä valmistuu iso joukko lähihoitajia. Sairaanhoidon ja huolenpidon sekä vanhustyön koulutusohjelmista valmistuvista opiskeljoista on osa tässä kuvassa. 

Osa sairaanhoidon ja huolenpidon sekä vanhustyön lähihoitajaopiskelijoista

Valmiina tunnin alkuun

Maalausta ja tapetointia

Oona Nurmi on kolmannen vuoden maalariopiskelija. Tässä hän maalaa koristemaalaukseen liittyvää näyttötyötä, jossa jokainen tekee mallipaperista oman työn. Maalareiden pitää osata tarkempaakin maalaustyötä, jos joku asiakas haluaa esim. seinälleen koristeellisen kuvan. 

Oona haki maalariksi, koska halusi nähdä oman työn jäljen. Hän halusi myös, ettei tarvitse istua ja nyhjätä tunneilla. Hän on oppinut tapetointia, kittausta, pinstrippausta, koristemaalausta, kipsin valamista, ruiskumaalausta sekä ovien ja rakennuspintojen entisöintiä. Kivointa on ollut kuvioiden jäljennös ja maalaus. Hiominen on ikävintä, koska se on raskasta, jos on isoja pintoja ja siinä tulee kuuma ja paljon pölyä. Oona aikoo hakea alan töitä.  

Toisen vuoden maalariopiskelija Joonas Kauha harjoittelee tässä tapetointia, joka on osa opintoja. Joonas haki alalle, koska isä tekee alan töitä ja hän on ollut isän mukana hommissa. On sitä mieltä, että valinta on olut hyvä ja hän aikoo myös tulevaisuudessa jatkaa töitä isän kanssa.. Joonas on oppinut siistiä maalausta, tapetointia, hiomista ja korjauksia. Vaikeinta on se, että tulee siistiä jälkeä. Helpointa on tapetointi. Joonaksen mielestä sopii alalle, jos on tarkka ja siisti tyyppi.

Muurausta ja rakentamista

Aatu Åberg on ensimmäisen vuoden rakennusalan opiskelija. Joulun jälkeen ykköset ovat opetelleet kuinka muurataan ja laatoitetaan. Alusta asti on opetultu muuraminen, tasoittaminen ja laatoitus. Aluksi se oli vaikeaa, ensin opeteltiin muuraamaan neliö ja hormi ja sitten seinää. Lopulta seinät laatoitettiin.

Syksyn aikana on opeteltu runkovaiheentöitä, silloin tehtiin huoneisiin rungot ja ne eristettiin. Muottitöissä tehtiin betonimuotteja, jotka tulevat talon perustusten alle. ja ne pitävät rakennukset pystyssä. Aatu haki rakennusalalle, koska on aina tykännyt rakentamisesta ja on ollut isän kanssa talon rakennuksilla, hän on ollut myös puutöistä aina kiinnostunut. Aatun mielestä parasta on, kun saa tehdä koko ajan. Hän on jo miettinyt sitäkin, että valmistuttuaan hakee rakennusmestarikoulutukseen.

Työsalin opiskelijoiden mielestä niiden kannattaa hakea talonrakentajiksi, jotka jaksaa tehdä ja on kiinnostunut näistä hommista. Myös tyttöjä saisi tulla enemmän koulutukseen. 

Suunnittelua ja piirtämistä - haastavaa tietokonetyötä

Elisa, Karoliina ja Susanna opiskelevat suunnitteluassistenttikoulutuksessa rakennussuunnittelupuolella. Heidän mielestään alan opintoja on vähän vaikea selittää, mutta koulutuksessa opetellaan lukemaan rakennuspiirustuksia ja niihin liittyviä merkintöjä ja mittoja. Opetellaan myös itse piirtämään tietokoneohjelmilla (autocad ja archicad) ja sovelletaan tietoa työelämän eri tilanteissa.

Susanna, Karoliina ja Elisa

Käytännön esimerkki on, että koulussa saadaan talon pohjapiirustus, jota muokataan. Muokkaaminen vaatii sen, että ymmärtää ja osaa rakentamiseen liittyviä asioita. Esim. tyttöjen mielestä on tärkeää osata rakenteiden merkitys, mitä on seinien sisällä ja minkä takia eri materiaaleja käytetään.

Alaan liittyvät suuret tulosteet, joita myös opetellaan tekemään. On oma juttunsa oppia tekemään tulostus oikein, siten että kuva asettuu paperille oikein. Tämä on tärkeää, koska paperit arkistoidaan ja talletetaan ja niitä pitää olla helppo käsitellä. Kuva pitää myös olla oikein luettavissa.

Tilasuunnittelussa opetellaan sijoittamaan huoneiden rakenteita ja huonekaluja toimivasti ja tilan vaatimalla tavalla. Esim. kun suunnitellaan perheelle talo, pitää ottaa huomioon perhe ja se, että talo sopii perheen tarpeisiin. Tavoitteena on toimivuus ja valoisuus siten, että tilassa mahtuu toimimaan. Esim. keittiösuunnittelussa pitää huomioida toimintakolmio eli miten jääkaappi, hella ja pesuallas tulee sijoittaa.

Tytöt uskovat, että koska aina rakennetaan, niin töitä alalla on. Suunnitteluassistentit työskentelevät esim. insinööritoimistot, suunnittelutoimistot, tekniset virastot.

Susanna haki koulutukseen, koska näki alan mahdollisuudet tulevaisuuden kannalta. Hän aikoo hakea jatko-opintoihin rakentamisen alalle esim. rakennusarkkitehtuuri- tai rakennusinsinöörikoulutukseen.

Elisa sanoi, että ei oikein tiennyt, mihin haki, mutta ei kadu, että tuli aloittaneeksi opinnot. Tämä koulutus on ollut ainoa, joka on lopulta kiinnostanut niin paljon, että hän on jaksanut panostaa tähän ja jonka koulutuksen on käynyt loppuun. Hän aikoo hakea töitä ja miettii jatko-opintoja ehkä myöhemmin.

Karoliina aikoo hakea tulevaisuudessa alan töitä. Myös häntä miettii jatko-opintoja, mutta myös koulutus työn ohessa.

Omasta ideasta tuotteeksi

Käsi- ja taideteollisuusalan opintoihin kuuluu osana Tuotekehitys –opintojakso, jonka aikana ideoidaan, suunnitellaan ja valmistetaan oma tuote. Tänä syksynä kolmosvuoden opiskelijat saivat valita kahdesta tuoteaiheesta (lehtiteline tai puunkantoteline) itselleen sopivan, jonka valmistivat.

Kuvassa on visualistiksi keväällä valmistuvan Oona Auvisen lehtiteline ja siihen liittyvä juliste. Oona haki aluksi netistä ideoita, joiden pohjalta luonnosteli omaa lehtitelinnettä. Alustava idea löytyi nopeasti, se myös vaihtui lennossa toiseksi, mutta se ei haitannut. Työssä oli tarkoitus hyödyntää uudelleen jotain jo käytettyä. Oona löysikin pakkauslaatikoita, joita käytti omassa lehtitelineessään.

Työhön oli tarkoitus sisällyttää sekä puuta, kangasta että painokuvia ja tehdä työstä esite tai juliste. Eli kaikkia koulutusalojen osaamisaloja tuli hyödyntää ja siten sai myös vähän oppia ihan itselle vieraasta materiaalista. Oona kertoikin, että vaikeinta oli tehdä puusta, koska se ei ollut ominta alaa.

Oonan juliste

Eniten hän panosti julisteen tekemiseen. Sekä julisteen että työhön liittyvän painokuvion hän teki Illustrator-ohjelmalla. Oona sanoikin oppineensa tekemään painovalmiin tuotteen eli säätämään oikeat värisävyt esitteeseen ja hakemaan oikeat tulostusasetukset ja säädöt. Keväällä valmistuva Oona on kiinnostunut medianomin jatko-opinnoista.

Inan lehtiteline

Vaatetuksen opiskelija Ina Savela teki myös lehtitelineen tuotekehitysjaksossa. Hänen ideansa vain tuli jostain, kun hän ensin keksi, että voisi käyttää huopaa materiaalina. Hänen lehtitelineessään on lisäksi pellavaa sivussa ja puuta pohjana.

Printin idea syntyi siten, että Ina googlaili Voguen fonttia lähellä olevia fontteja ja valitsi itseä miellyttävän. Työn tekstin suunnittelussa hän kiinnitti huomiota siihen, että hänestä työssä oleva painettu teksti ei saanut olla  liian osoitteleva.

Vaikeinta oli työn aloittaminen ja sen ideointi oman näköiseksi niin, että se ei olisi liian tavanomainen. Ina on tyytyväinen työhönsä ja se on hänen näköisensä. Inan mielestä tämän työn aikana hän on oppinut yhdistelemään muitakin materiaaleja kuin vain kangasta.

Tässä kuvassa on Inan leikkaama ja käyttöön tuleva viitta, joka on leikattu vesileikkuulla.

Ina valmistui lukiosta keväällä 2014, hän suoritti lukion ohella ammattipakettiopintoja ateljee- ja asusteompelussa. Hän haki aikoinaan ammattipakettiopintoihin, koska ei halunnut pelkästään lukiota eikä pelkästään amista. Hän halusi juuri ateljee- ja asusteompeluun, koska kotona on ompelukoneita ja hän halusi oppia vielä paremmin. Inan mielestä oli hyvä päästä välillä pois lukiosta rennompaan ympäristöön, jossa sai tehdä asioita. Hän halusi tulla myös lukion jälkeen tekemään ammatilliset opinnot loppuun, koska vuoden lisäopintojen jälkeen hänellä on sekä yo-tutkinto että ammatti. Tulevaisuudessa Ina haluaisi opiskelemaan ulkomaille. 

Osaavia sisustajia

Katariina Velpler ja Marja Moberg valmistuvat sisustusalan artesaaneiksi toukokuussa 2015. Sisustusalan opintoihin liittyy tyttöjen mielestä paljon kaikkea. Yksi olennainen asia on erilaiset tietokoneohjelmat, joilla suunnitelmia tehdään ja joihin ei ilman koulutusta tulisi perehdyttyä. Opiskelujen aikana tehdään suunnitelmia eri kohteisiin, kodin tiloihin (esim. keittiö, olohuone), julkisiin tiloihin ja vaikkapa saunatiloihin. Eri tyyliset asiakkaat ja heidän toiveensa pitää ottaa huomioon suunnitelmissa, toinen haluaa modernia ja toinen vaikkapa romanttista tyyliä.

Sisustusalan opiskelijat tekevät opinnäytetyönään sisustussuunnitelmat asiakkaalle. Alla olevissa kuvissa on Katariinan ja Marjan opinnäytetyön yksi planssisivu (= juliste suunnitelmasta). Kummankin opinnäytetyön asiakkaat olivat ottaneet yhteyttä koululle ja esittäneet toiveen sisustussuunnitelmasta. Opiskelijat voivat hankkia asiakkaat myös itse. Opinnäytetyö (yleensäkin asiakastyö) on prosessi, jossa opiskelija neuvottelee asiakkaan kanssa hänen toiveistaan ja tarpeistaan. Neuvottelujen pohjalta opiskelija tekee suunnitelman, jonka hän esittelee asiakkaalle. Näitä neuvotteluja voidaan käydä useampi kerta. Eli sisustaja tarvitsee vuorovaikutus- ja esittelytaitoja. 

Katariinan teki opinnäytetyönään sähköliikkeelle uuden ilmeen.  

  

Katariina valitsi sisustusalan opinnot siksi, että hän on pienestä saakka seurannut sisustusalan ohjelmia ja on tykännyt niistä. Hän on kokenut, että valinta oli hänelle oikea; työt ja tehtävät ovat olleet kiinnostavia. Katariina on tehnyt ammatillisen tutkinnon lisäksi lukio-opintoja eli hän on ollut tietyt jaksot lukiossa. Hän valitsi nämä pakettiopinnot siksi, että hän halusi laajentaa jatko-opintomahdollisuuksiaan. Ensi lukuvuodeksi hän menee vielä lukioon tekemään lukio-opinnot valmiiksi.

Marja teki opinnäytetyönään kerrostalokaksion sisustussuunnitelman.

Marja on aina tykännyt piirtämisestä ja suunnittelemisesta, joten hän haki siksi koulutukseen. Koulutuksen aikana hän on huomannut olevansa alalla hyvä. Antoisinta opiskeluaikana on ollutkin se, kun on huomannut, että osaa tehdä suunnitelmia. Kun huomaa, että oppii ja osaa, saa lisää inspiraatiota tehdä töitä. Vaikeinta on ollut se, että välillä joutuu käyttämään paljon aikaa ja jopa iltoja töiden tekemiseen.

Marja miettii, että voisi hakea vielä opiskelemaan graafista suunnittelua, joka häntä kiinnostaa.

Sekä Katariina että Marja sanovat, että jos haluaa oppia ja tehdä hyvää jälkeä, pitää panostaa tekemiseen. Ja silloin töiden tekemiseen saa myös kulumaan paljon aikaa. Sisustusalalle sopii, jos tykkää piirtämisestä ja on silmää sommittelulle. Toisaalta tyttöjen mielestä pitää haluta tehdä hyvää jälkeä eli panostaa opiskeluun.